Tuleepa tänään päivitystä kerrakseen, kuukauden edestä.

Joo mut siis päätin kirjoittaa itselleni tapahtuneista asioista omat harlekiinit. Ostin sitä varten ihanan vihon alennusmyynnistä, ja ekat tarinat sinne sain jo kirjotettua, käsin.

Sitten iski idea, että jotain voisin kirjottaa tännekin. Suunnittelin jo omat laatikot tai sivut miehille ja... mutta sitte tuli mieleen, että jos ja kun tosiaan tänne taitaa jotenkin joku lukijakin joskus eksyä, pitänee vähän siistiä tarinoita, ettei kukaan loukkaannu. Niinpä täällä pidättäydyn sellasella tasolla, ettei ko ihmisiä voi tunnistaa, mut kun pystyy.

Niinpä perustinkin oman blogin Elämäni Miehille. Hihii. Siellä tuli tunti vietettyä ja perustettua jokaselle vähänkin merkittävämmälle miehelle oma sivu. Sinänsä, eihän se tarkota, että jokaisen kanssa olisi jotain, mutta jokainen, mutta joita kohtaan on jonkinlaisia tunteita. Ja sinkkunaisen selibaattielämässä puhutaan siis (melkein) puhtaasti omista ajatuksista ja haaveista.