Tyttö pääsi hymyillen jo kohtuullisen matkan päähän, kun kuuli jonkun huutavan tyttöä nimeltä. Tyttö pysähtyi ja poika juoksi takinliepeet lepattaen luokse. Oli kovasti hengästynyt, hän oli juossut lujaa.

- Jotain unohtui, sanoi Poika. Puhelinnumerosi.
- Mihinkäs sinä sitä tarvitset, kysyi tyttö ilkikurista linjaa ylläpitäen.

Poika ei halunnut jättää seuraavaa tapaamista kohtalon käsiin.

- No jos vaikka joskus lähtisit ulos.
- Sopiihan tuo.
- Oikeesti??

Tätä ilmettä tyttö ei koskaan unohda.

- Miten olisi teatteri, vaikka ensi keskiviikkona?

Tytöllä on periaate, että sinkkuna pitää palkita miespuoleisten rohkeus treffeillepyydössä vastaamalla myöntävästi. Tämä ei kyllä tuntunut yhtään vastenmieliselle.

Tyttö antoi numeronsa, ja ennen asuntoonsa pääsyä jo kuului tekstiviestipiippaus. Poika oli lähettänyt kauniin runon. Sitä lukiessa tytön oli kiva nukahtaa.