Tyttö ja poika tapaavat kerran sattumalta. Täysin sattumalta, kuukautta myöhemmin. Tunnelma ei ole mitenkään loistava, he joutuvat saman harrastuksen parissa viettämään aikaa parin tunnin ajan.

Tyttö kärsii.

Seuraavan vuoden ajan tyttö ei näe poikaa muualla kuin muistoissaan. Tyttö kun muuttaa työn perässä toiseen maahan. Tämäkin muutto oli tiedossa jo kesällä.

Sitten syksyisenä lauantaipäivänä he törmäävät sattumalta paikallisessa tavaratalossa. He juttelevat niitä näitä, mutta tyttö ja poika ei saa silmiään irti toisistaan. Tytöstä tuntuu kuin muu maailma katoaisi.

Vihdoin he irrottautuvat maagisesta katseesta ja jatkavat omiin suuntiinsa.

Tarinan toinen osa alkaa. Mutta valitettavasti osa ei ole vielä valmis kerrottavaksi.

Toinen osa kestää ajallisesti reilun vuoden. Tällä kertaa eteneminen hitaasti, eikä todellakaan varmasti. Loppuen yhteiseen uuden vuoden jatkojen viettoon. Tyttö on jälleen ymmyrskäisenä, mitä tapahtui.

Tämän jälkeen on enää vuorossa epilogi ja kiitokset. Vai ovatko ne vain ensimmäinen luku kolmannessa, ratkaisevassa osassa?