Perjantaina oli pakko päästä tanssimaan, en kestäny enää olla kotona mutta baariin ei huvittanu lähteä. Kumma miten avuton sitä tuntee olevansa ilman omaa autoa!! Kun on riippuvainen toisista saadakseen kyydin tansseihin! Mutta sen onneks sain, kiitos tanssiystävän.

Muistaisinkohan vielä näin maanantaina, että minkälainen ilta oli. Jos muistan oikein, minua haki 11 eri miestä, itse hain 10 eri miestä, näistä vain neljä samaa. Tosin kaikkien hakemieni kanssa olen tanssinut ennenkin, tosin joidenkin kanssa oli ollut jo aikaa viime tanssista. Yhden kanssa tanssin neljä kertaa koko illan aikana, ja ne oli kyllä illan miellyttävimmät! *

Mutta miten ihmeessä taas se paikan ainoa känniläinen kävelijä onnistui löytämään mut?!!

Lauantaina sitten lähdinkin Helsinkiin, ystävän synttäreille. Käytiin Rafaellossa syömässä, sitten istumassa Michellessä ja sitten käveltiin Baker'sin kautta nukkumaan. Juteltiin tyttöjen juttuja, tanssista ja miehistä, totta kai.

Eilen palailin mansesteriin ja suoraan lindyvapareihin. Piristi minua kyllä kummasti, ainakin kommenttina tuli, että nauruni kuului koko vapareiden ajan ympäri salia. Hih, no kun osaamattomuuteni ja uudet "kuviot" + "tulkinnat" huvittaa minuu. Siis omat mokailuni. Mutta kivaa siis oli!! Miehiä oli vapareilla hyvä määrä, pääsi välillä lepäileen, mutta tanssimaan pääsi riittävästi. Harmi, että tanssireenien motivaationlähteeni loisti poissaolollaan. Ehkäpä torstaina varsinaisissa reeneissä...