Eli toiset ne jää lomalle ja palaa lomalta, minä olen tämän kesän marttyyri, jään vasta elokuussa lomalle. Nauttimaan pimeistä ja toivottavasti lämpimistä loppukesän illoista :)

Mutta hyvin olen päässyt nauttimaan viime aikaisista kesäilmoista ihan riittävästi. Toisaalta myös on hyvin piristävää tehdä vähän erilaisempia töitä kuin yleensä, jos jonkinnäköistä sitä tipahtaa työpöydälle tehtäväksi.

Kuten ensi viikolla työmatka. Jään kohdekaupunkiin myös viikonlopuksi. Ja jännittää kovasti... Nimittäin yhden kollegan kanssa on tullut viestiteltyä vähän ohi työasioidenkin. Flirtti on siis lentänyt puoleen ja toiseen, mutta mitään treffejä ei varmuudella olla sovittu, ja ymmärsin, ettei sovitakaan. Onhan tilanne hankala, olemme tavanneet aikaisemmin vain pari kertaa, mutta puhelimitse ja sähköpostitse olleet tekemisissä töiden puitteissa kohta vuoden. Käsittääkseni vaimoa ja lapsia ei tällä kertaa ole, mutta eihän sitä varmuudella nyt koskaan voi sanoa.

Huomasinkin itsessäni hämmentävän piristävän uuden piirteen tuossa muutama kuukausi sitten. Tapasin yökerhossa mukavan miehen, jolla ei ollut sormusta, jonka kanssa juttu kulki ihan mukavasti ja tanssikin sujui. Mies ehti kysyä puhelinnumeron ja alustavasti treffeillekin, johon kumpaankin vastasin myöntävästi, mikäs siinä. Käänsin jossain vaiheessa keskustelun aiheeseen, jossa suoraan kysyin vaimojen ja lasten lukumäärää, ja kas kummaa, nikottelua alkoi tulla, väri vaihtua ja kunnon vastausta en tähän sitten saanut, mutta nolliloille ei päästy. *

Mies jäi siihen paikkaan, ja olin todella ylpeä itsestäni! Ehkä olen sittenkin oppinut vuosien aikana jotain!!

* allekirjoittajan huomautus: eihän se lapsien olemassaolo ole este, mutta vapaana mies olisi rehellisesti kertonut lasten määrän ja huoltajuustilanteen avoimesti, arvelen ma.