Koska menneet ja tulevat viikonloput ovat kovinkin juhlintapitoisia, halusin välillä levätä. En kysellyt ketään mihinkään, ja kerroin kaikille kyselijöille olevani jossain muualla.

Pesin pyykkiä, shoppailin loppusyksyn arkea ja juhlia silmällä pitäen. Pesin pyykkiä, huolsin itseäni. Toisaalta söin lemppariruokiani (ei itse tehtyinä edelleenkään), enkä käynyt lenkillä.

Ihan pikkuriikkisen tanssimassa. Kokemus oli toisaalta typerryttävä, ehkä syysmasennus ja sisäänpäinkääntyneisyys vaan sitten tuntuu ulospäin; nimittäin jo vakitanssittajiksi tulleet eivät pahemmin minua vaivanneet. Paikalle olikin saapunut naisia hyyyvin paljon, mutta vähään aikaan ei näin masentavaa tanssikeikkaa ollutkaan. Tai no, toisaalta kuitenkin uusia ihmisiä tuli tavattua, jotka kyselivät ihmeissään, mistä kolosta olen kaivautunut esiin, kun eivät aikasemmin ole minua nähneet!

Ensi viikolla taas reeneihin, josko jälleen säännöllinen harjottelu tekisi puoli-ihmeitä, ja pääsisin seuraavalle osaamistasolle.