Eihän meikäläiselle mitkään peruskanariansaaret matkakohteena kelpaa! Tällä kertaa olen pudotellut kollegoja persiilleen kertomalla matkakohteena olevan/olleen Vietnam. Just se, mihin kaikki ekana haluavat...

Ensin lensimme Ho Chi Minh cityyn, joka täällä länsimaissa myös Saigonina tunnetaan. Majottauduimme keskustan hienostohotelliin, jossa käytiin verhotkin avaamassa ja sulkemassa, ettei asiakkaan kädet vaan rasitu. Poolilla joutui kyllä pyyhkeet ja drinksut itse hakemaan tiskiltä.

Ekana päivänä ohjelmassa oli oikeastaan vaan chillailu liikekaduilla, joista piti löytää myös maineeltaan hyvä räätäli. Sellaisia löytyi parikin kappaletta kaiketi, lopputulokset eivät vaan lopulta olleet maineensa verosia. Ihan vaan tiedoksi Vietnamiin matkaaville 3 räätäliliikkeen kokemuksella, käyttäkää aikanne paremmin kuin pukujen teettämiseen, nimittäin sovituksissa kannattaa/joutuu juoksemaan urakalla, eikä siltikään välttämättä valmista tule. Thaimaassa sen sijaan on räätälityöhön olleet kaikki tuttuni ja itse ml olleet hyvinkin tyytyväisiä.

Tästä voikin päätellä, että lomaamme aikataulutti räätälit ja sovitukset. Noh, muuten olikin hirmu tiivis tahti, aurinkotuolilta kävely lounaspöytään ja takaisin. Retket rajottuivat Vietkongin sissien tunneleihin, minkä tunnelmat ihan vaan loman takia pyrin pitämään poissa mielestä. Uskomattoman pieniä ja ketteriä ne sissit ovat olleet.

Osittainen merinäköala.

Ruokailu oli tietenkin päivän kohokohta heti aamupalan jälkeen. Valitettavasti vaan paikalliset valinnat menivät ekan viikon aikana niin pieleen, että riisi ja olut oli ruokamme. Kun löysimme intialaiset ja kiinalaiset ruokalistat, alkoi parempi mielikin - ruuan osalta.

Liikenne oli aika kaaosta joka puolella. Autoja ei kuullemma ole kauaa Vietnamin kaduilla nähty, ja ajokortinkin voi ostaa markkinoilta. Miettikääpä taksikuskia, jolle nuo vaihteet eivät ole tuttu juttu, ja auto täynnä pikkulänkkäreitä. En ennusta pitkää ikää niille moottoreille.

Se maisema, mitä siellä nähtiin, oli kasvustoltaan hyvin nuorta ja kitukasvuista, onhan kyse aika kuivasta maasta sekä sodan tuhojen jälkeistä aikaa. Pommikuopat ja myrkyt eivät ole parhainta kasvualustaa millekään kasville. Mitäköhän se syömämme riisi mahtoi pitää sisällään...

Thaimaan tavoin työ Vietnamissa on edullista, näin ollen hierontakin oli puoli-ilmaista. Itse kokeilin pari kertaa Foot Massagea with acupressure. Aah, taivaallista. Harkitsin jo haaremin perustamista: kuubalainen tanssinopettaja, vietnamilainen jalkahieroja... Tässä joutuu ehkä sinkkutyttökavereiden kanssa tehdä jotain yhteisdiiliä!

Tällä kertaa kulttuuri jäi vähemmälle, jotenkin porukka oli aika aivot narikassa -moodilla. Noh, saman hinnan olis pitänyt mitä todennäkösimmin pulittaa kanarialla vastaavan tason hotelleista, ja elinkustannukset olivat varmasti puolet verrattuna perusrantalomakohteisiin.

Ehkä pienemmällä ja tylsemmällä porukalla olisi tullut nähtyä ja tehtyä enemmän, nyt oltiin niin oman porukkamme hauskanpidon lumoissa, ettei siihen ulkopuolista elämystä pahemmin tarvittu.