Muutin uuteen asuntoon, pieneen yksiöön. En ehtinyt kunnolla edes purkaa laatikoita, koska talosta löytyi ihana kaksio, isolla kylpyhuoneella. Muutettiin miehen kanssa yhdessä sinne. Mies oli kiireinen, minä käytännössä sitä omien kiireideni keskellä sisustelin. En ehtinyt edes sukulaisille tai ystäville ilmottamaan uutta osoitetta, mitä sitä ny, kun sama talo kerta kyseessä.

Ensimmäinen ihana aamu yhdessä yhteisessä asunnossa. Heräsin vähän aikasemmin, ja aloin hellästi herätellä miestä. Hän oli heti juonessa mukana ja johti meidät ihanaan rakasteluun. Nukahdin uudelleen hänen kainaloonsa, onnellisena ja tyytyväisenä.

Heräsin vähän ajan kuluttua, onnellisena, mutta ihmeissäni. Unessa nimittäin oli ihan eri mies kuin kenen vieressä nyt olin. Tuo taisi kyllä ihmetellä hyväntuulisuuttani ja energisyyttäni huolimatta vähän etäisestä eilisillasta.

Eli ei,  ei todellakaan mitään ratkaisuja, joilla olisin mennyt elämässäni johonkin suuntaan. Paikallaan junnaillaan, yritellään pärjätä nykyisen elon onnellisuuden hetkillä, joiden lähteet kyllä vähän erilaiset kuin vuosi-pari sitten.